Kielikylpyopetukseen tarvitaan lisäpanostuksia

30.11.2011 klo 14:22
Enemmistö pääkaupunkiseudulla asuvista lasten vanhemmista olisi valmis laittamaan lapsensa kaksikieliseen kouluun, jossa opetus tapahtuisi suomeksi ja ruotsiksi, ja tämä tieto on synnyttänyt keskustelun siitä, tarvitaanko Suomessa kaksikielisiä kouluja. Folktingetin työvaliokunnan mukaan on myönteinen asia, että niin monet suomenkieliset ymmärtävät maan molempien kansalliskielten osaamisen rikkauden.

- Kaksikieliset koulut voivat kuulostaa aluksi hyvältä ajatukselta, mutta keskustelun pohjaksi on määriteltävä, mitä kaksikielisellä koululla tarkoitetaan. Tämän jälkeen on mahdollista lähemmin tarkastella tätä vaihtoehtoa ja katsoa mihin se johtaa,  sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.

- Nykyisin ruotsinkielinen koulu on suomenruotsalaisille lapsille tärkein kulttuuria ylläpitävä instituutio, ja se on monille kodin lisäksi ainoa paikka, jossa lapset voivat vapaasti puhua omaa äidinkieltään. Ruotsinkielisen koulun tulevaisuutta ei saa vaarantaa.

Elävän kaksikielisyyden edellytyksenä on, että suomenkielinen väestö osaa käyttää ruotsin kieltä käytännössä. Folktingetin työvaliokunta katsoo, että maan hallituksen on ensitöikseen toteutettava hallitusohjelmaan kirjatut myönteiset toimenpiteet ja kiinnitettävä huomiota seuraaviin asioihin:

- kielikylpyopetukseen tulisi panostaa niin taloudellisesti kuin määrällisesti, jotta tarjonta vastaisi paremmin kysyntää,
- koulutettavien kielikylpyopettajien määrää tulisi lisätä,
- kansalliskielten opetusmenetelmiä tulisi kehittää niin, että painopiste olisi viestintävalmiuksissa. Tämä vaatii myös opettajankoulutuksen ja jatkokoulutuksen päivittämistä.
- ruotsin kielen opetuksen aloittamista suomenkielisissä kouluissa tulisi aikaistaa,
- suomenkielisten koulujen tulisi tarjota äidinkielenomaista ruotsin opetusta saman mallin mukaisesti kuin niissä ruotsinkielisissä kouluissa, jotka jo tarjoavat äidinkielenomaista suomen opetusta.

Kielikylpykoulut antavat mahdollisuuden tehdä molemmat kielet osaksi koulun arkea. Sekä kuntien että valtiovallan on otettava kasvava kiinnostus huomioon ja osoitettava tarkoitukseen lisärahoitusta, sanoo Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin.

Lisätietoja antavat
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin, puh. 050 511 3121
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, puh. 040 836 7686