Kansliapäällikkö
Juha Majanen
Valtiovarainministeriö
Parhain kansliapäällikkö,
Folktinget ottaa kantaa lakisääteisen (laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä 1331/2003) tehtävänsä mukaisesti kysymyksiin, joilla on merkitystä ruotsinkielisen väestön kielellisille oikeuksille.
Digitaalisia palveluja koskeva lainsäädäntö kuuluu valtiovarainministeriön vastuualueelle. Folktinget esittää, että lainsäädäntöön otetaan erityissäännös, jonka tehtävänä on varmistaa, että kielilakiin perustuvat jokaisen kielelliset oikeudet (423/2003) turvataan suunniteltaessa ja kehitettäessä palveluja.
Folktinget toteaa, että yhteiskunnan digitalisaatio on keskeinen kysymys maan väestölle. Kielellisten oikeuksien turvaamisella on suora yhteys ruotsinkielisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää julkisia digitaalisia palveluja ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan omalla kielellä. Siksi on tärkeää, että kieli huomioidaan johdonmukaisesti suunniteltaessa ja kehitettäessä julkisia digitaalisia palveluja, jotta turvataan ruotsinkielisen väestön lakiin perustuva oikeus palveluihin omalla kielellä.
Lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta ja parantaa kaikkien mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja yhtäläisin perustein. Laissa ei kuitenkaan ole säännöksiä koskien kielellisten oikeuksien turvaamista julkisissa digitaalisissa palveluissa.
Folktinget toteaa, että kielisäännösten puuttumista erityislaista usein perustellaan sillä, että voimassa olevat säännökset ovat jo yleislaissa. Kuitenkin sovellettaessa lakia digitaalisten palvelujen tarjoamisesta on osoittautunut, että selviä puutteita voi olla jopa kaksikielisten viranomaisten ruotsinkielisissä digitaalisissa palveluissa. Tästä seuraa, että ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia ei turvata riittävän kattavasti heidän käyttäessään digitaalisia palveluja.
Oikeusministeriön mukaan 29 prosenttia ruotsinkielisistä on tyytymättömiä valtion sähköisiin palveluihin, kun vastaava osuus suomenkielisten parissa on kuusi prosenttia (ministeriön asiantuntijalausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 18.3.2022).
Myös Folktingetillä, joka vastaanottaa vuosittain kymmeniä valituksia ruotsinkielisten palvelujen puutteista, on vastaavia kokemuksia. Julkisten palvelujen osalta on tärkeää, että sekä sisältö että toiminnallisuus kaikilta oleellisilta osin ovat tasavertaiset molemmilla kielillä, mutta usein näin ei ole. Folktingetin vastaanottamista valituksista koskien kielellisiä oikeuksia vuonna 2022 noin kolmasosa koski välittömästi tai välillisesti digitaalisia palveluja. Tilanne on selvästi epätyydyttävä.
Valtioneuvoston kansalliskielistrategia vuodelta 2021 asettaa yhdeksi tavoitteeksi (5.1), että digitalisaation tulee tukea kielellisten oikeuksien turvaamista ja palvelujen saatavuutta molemmilla kansalliskielillä. Kansalliskielistrategia toteaa, että kielelliset oikeudet tulee ottaa käsittelyyn tarkasteltaessa digitaalisten palvelujen lainsäädännön kehitystarpeita. Valtiovarainministeriön vastuulla on selvittää, onko digitaalisten palvelujen lainsäädännössä tarvetta päivitykselle kielinäkökulman sisällyttämiseksi. (2021:87, s. 128, 129)
Valtioneuvosto jätti eduskunnalle selonteon Suomen digitaalisesta kompassista 20.10.2022. Selonteon mukaan eräs tärkeä näkökohta koskien osallisuuden rakentumista digitalisoituvassa yhteiskunnassa on, että yhteiskunnan palvelut ovat saatavilla valtioneuvoston kansalliskielistrategian (VNS 10/2022 vp) periaatteiden mukaisesti molemmilla kansalliskielillä sekä muilla kielillä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään koskien hallituksen kertomusta kielilainsäädännön soveltamisesta, että kielilain velvoitteet tulee huomioida luotaessa uusia digitaalisia palveluja ja järjestelmiä. Valiokunta näkee tärkeänä, että kielelliset perusoikeudet tulee huomioida alusta alkaen kehitettäessä palveluja ja että digitaalisten palvelujen eri kieliversioita kehitetään rinnakkain (PeVM 5/2022 vp, 17.11.2022).
Folktinget viittaa näihin arvovaltaisiin kannanottoihin, korostaen sen tärkeyttä, että tulevassa digitaalisia palveluja koskevassa lainsäädännössä valtiovarainministeriö huomioi säännösten tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi.
Lisäksi Folktinget korostaa, että on keskeisen tärkeää, että jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet asioida sähköisesti, tarvittaessa tukipalvelujen avulla. Ministeriön tulee varmistua siitä, että digitaalista tukea tarjotaan riittävässä määrin suomeksi ja ruotsiksi kunkin omien valintojen mukaan. On lisäksi tärkeää, että suomen- ja ruotsinkielisillä henkilöillä, joilla ei ole edellytyksiä tai mahdollisuuksia käyttää digitaalisia palveluja, tarjotaan vaihtoehtoisia palveluja suomeksi ja ruotsiksi kielilain ja hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti.
Helsinki 12. joulukuuta 2022
SVENSKA FINLANDS FOLKTING
Sandra Bergqvist, puheenjohtaja
Christina Gestrin, pääsihteeri
Mats Brandt, puheenjohtaja Folktingetin hallintovaliokunta
Kristina Beijar, hallintoasiain asiantuntija
Tiedoksi: erityisasiantuntija Tiina Lokka-Lepistö